Tammikuussa olen lukenut kuusi kirjaa, no, oikeastaan viisi, sillä yksi oli kesken edelliseltä vuodelta. Osallistun Helmet-kirjastojen Kirjan vuoden lukuhaasteeseen, jonka tiedot löytää täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjan_vuoden_lukuhaaste%2856177%29

 

Ideana on siis lukea vuoden 2015 aikana 50 teosta, joiden olisi tarkoitus saada lukijat lukemaan kaikenlaista uutta ja erilaista, poiketa tutuista kuvioista.

 

Toistaiseksi olen siis lukenut:

Jaan Kaplinski – Sama joki (tämän olin jo aloittanut edellisvuonna)

samajoki.jpg

Kirja oli alkuun jotenkin vähän tylsä, täynnä filosofisia, uskonnollisia ja filologisiakin pohdintoja. Kuitenkin tarinalla oli mukava juoni nuoresta tarttolaisopiskelijasta, joka ihastuu ja rakastuu vähän väliä, pohtii elämäänsä monelta kantilta ja jopa ajautuu hankaluuksiin Neuvosto-Viron hallinnon kanssa. Luonnonkuvaus on taianomaista, ja päähenkilön hellä yhteys luontoon ei jää huomaamatta.

 

 

Niina Hakalahti – Sydänystävä

Lukuhaasteen kohta 23: Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä

sydanystava.jpg

Hömppäkirja vakavista aiheista. Jossain vaiheessa ärsytti päähenkilön kyynisyys, huono itsetunto ja pessimistisyys, mutta tämä oli painavista aiheistaan (perheväkivalta, huumeet, ystävyys) huolimatta kevyehköä luettavaa. Tuntui välillä, että yksikin haastava aihe olisi riittänyt, pelkästään huumeista tai epätasaisista ystävyyssuhteista olisi saanut kirjan, eikä olisi tarvinnut ajaa päähenkilöä todella moneen sotkuun ja ahdinkoon. Vastoinkäymiset usein seuraavat toisiaan, mutta tässä kirjassa ne tuntuivat jotenkin epäluonnollisilta.

 

 

Laura Honkasalo – Nuukaillen

Lukuhaasteen kohta 31: Elämäntaito- tai self-help-kirja

nuukaillen.jpg

Tässä kirjassa oli paljon hyviä vinkkejä arkielämän säästöihin. Etenkin pidin resepteistä, luonnonantimien hyödyntämisestä ja käytännön kodinhoitovinkeistä. Suuri osa kirjan loppua käsitteli sitä, miten voisi kuluttaa vähemmän ja vähentää tavaraa. Sitä kuluttamisen karsimista meidän perheessä ei kamalasti pysty tekemään, kun nyt jo ostetaan suurin osa vaatteista, huonekaluista, astioista jne. käytettynä. Lukiessani oli hankala ymmärtää kirjoittajaa, jonka on saatava uusia kenkiä vähän väliä. Onko tällaisia ihmisiä paljonkin? Jos Sinkkuelämää-sarjaa on uskominen, tämä on yksinomaan naisten ongelma. Minä ostan uudet kengät (tai mielellään löydän kirpparilta käytetyt) kun edelliset hajoavat. :)

 

 

Mikael Bergstrand – Delhin kauneimmat kädet

Lukuhaasteen kohtaan  48: Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä

kauneimmatkadet.jpg

Huvittava teos keski-ikäisestä Göran Borgista, joka päätyy puolivahingossa Intiaan turistimatkalle. Hiukan surullinen nobody Göran yllättää kaikki jäämällä Intiaan sillä hän on rakastunut. Kirjan huvittavinta antia oli Göranin intialainen ystävä, jonka kummalliset elämänfilosofiat ja mutkaton elämänkatsomus hauskuuttavat.

 

 

Parinoush Saniee – Kohtalonkirja

Lukuhaasteen kohtaan 43: Kirja, jossa on yli 500 sivua

kohtalonkirja.jpg

Iranin naisten arjesta ei juuri puhuta, siksipä tämä teos on ollut Iranissa kiellettyjen listalla. Kirja on koskettava kertomus naisesta, joka vaikeista perheoloista, onnettomasta rakkaudesta ja sotaoloista huolimatta vaalii perhettään ja pitää huolen itsestään. Kirjan aikaväli on aika pitkä, muutamia kymmeniä vuosia, ja on tavallaan hauska seurata, mitä kaikille henkilöille tapahtuu vuosien kuluessa. Nämä yli 500 sivua hurahtivat ohi kuin huomaamatta!

 

 

Julie Kibler – Matkalla kotiin

Lukuhaasteen kohta 14: Tositapahtumiin pohjautuva kirja

matkallakotiin.jpg

Samaa teemaa kuin Kathryn Stocketin teos Piiat: syrjintä 40-luvun Amerikassa ihonvärin perusteella. Kaksi naista tekee matkaa maan halki mysteerihenkilön hautajaisiin, ja samalla selviää näiden ystävysten tarinat ja menneisyys pala palalta. Kauttaaltaan surullinen kirja, jonka toivoo päätyvän onnellisesti vaikka tietää että se vesittäisi koko tarinan.